Tulimme Mikon kanssa lentokoneella Lappeenrantaan maanantai-iltana. Vieressäni istuikin sitten meille vielä siihen päivään asti tuntematon naapuri. Päätettiin ottaa yhteinen taksi, vaikka taksin saaminen Lappeenrannan lentoasemalla vaikeaa onkin.
Mutta meitä olikin odottamassa kyyti toisen (vielä siihen päivään asti meille tuntemattoman) naapurin puolesta. Eläköön Huhtiniemenkatu 10, 15 ja 19!
Mitä tästä opimme? Anna hyvän kiertää.
Eilen näin suuresti vaivaa palauttaakseni puhelimen, jonka teinimopoilija oli pudottanut Lappeenrannan keskustaan. Omistajan kaveri löytyi, vaikka poliisin löytäminen oli mahdotonta keskiviikko-illasta; ei löytynyt laitokselta, ei kaupungilta. No, eihän täällä kai tapahdu mitään, tämähän on Lappeenranta.
Thursday, May 13, 2010
Sunday, February 21, 2010
Anna hyvän kiertää, taas
Eräänä iltana saavuin Helsingistä iltajunalla väsyneenä ja palelevana. Kauhistutti odotus asemalla, paikallisbussi halki kaupungin ja hieman alle kilometrin kävely matkatavaroiden kanssa pakkasessa kotiin. Harkitsin kyydin kysymistä samassa junassa, ja jopa vaunussa, matkustavalta tutulta. En kuitenkaan ehtinyt kysyä, kun ystävällinen tuttavani tuli kysymään ennen Lappeenrannan asemaa, tarvitsenko kyydin. Kysyin, minne hän oli ajamassa ja sain vastaukseksi "Sinne, minne siut viedään.".
Olin kotona ennen kuin paikallisbussi olisi startannut matkakeskuksesta. Miksi väsynyt ja kylmissään oleva ihminen ehdottaa toiselle kaltaiselleen, että voi heittää hänet kotiin? Semminkin, kun automatkalla selvisi, että hän ei todellakaan ollut lähdössä asumukseni suuntaan - ei nyt suoraan vastakkaiseenkaan, mutta turhaa lenkkiä hänelle tuli rutosti.
KIITOS! Kuka tarvitsee kyydin ja minne?
Olin kotona ennen kuin paikallisbussi olisi startannut matkakeskuksesta. Miksi väsynyt ja kylmissään oleva ihminen ehdottaa toiselle kaltaiselleen, että voi heittää hänet kotiin? Semminkin, kun automatkalla selvisi, että hän ei todellakaan ollut lähdössä asumukseni suuntaan - ei nyt suoraan vastakkaiseenkaan, mutta turhaa lenkkiä hänelle tuli rutosti.
KIITOS! Kuka tarvitsee kyydin ja minne?
Saturday, February 6, 2010
Venäjästä sanottua
Venäjä ei ole ongelma, joka tulee ratkaista, vaan todellisuus, joka tulee kokea.
-Novaja Gazeta
Venäjällä mikään ei toimi, mutta kaikki onnistuu.
-tuntematon
Russia can’t be understood with the mind, and can’t be measured with a common yardstick: It has a peculiar character – In Russia you can only believe.
-Ф.И. Тютчев, Russian poet
Venäjällä mikään ei suju, mutta kaikki järjestyy.
-tuntematon
Venäjällähän kirjallisuus on jotain, joka ei synny päässä vaan sydämessä, juuri siitä venäläisestä sielusta, jota ilmeisesti ei todellisuudessa ole olemassakaan.
-Boris Akunin
Keräilen näitä tänne hiljalleen. Ehdotuksia otetaan vastaan! :)
-Novaja Gazeta
Venäjällä mikään ei toimi, mutta kaikki onnistuu.
-tuntematon
Russia can’t be understood with the mind, and can’t be measured with a common yardstick: It has a peculiar character – In Russia you can only believe.
-Ф.И. Тютчев, Russian poet
Venäjällä mikään ei suju, mutta kaikki järjestyy.
-tuntematon
Venäjällähän kirjallisuus on jotain, joka ei synny päässä vaan sydämessä, juuri siitä venäläisestä sielusta, jota ilmeisesti ei todellisuudessa ole olemassakaan.
-Boris Akunin
нормально
Mielestäni
Normalna kiteyttää yhteen sanaan koko venäläisen kulttuurin. Suomessa
vastataan kuulumisten kyselijälle, että hyvää kuuluu. Venäjällä vastataan
Normalna. Asioiden pitää olla todella hyvin, jotta venäläinen vastaa
harasoo.
Eräs päivä
mietin, että Pietari on tosiaan saanut minutkin muuttumaan Normalna-ihmiseksi.
Kaameat ruuhkat metrossa, pitkät välimatkat, autot ja arkipäivän ongelmat.
Kuinka voisin sanoa harasoo, kun olotilaani paljon täsmällisempikin sana on
olemassa: Normalna.
- Normalno-blogin kirjoittaja (http://normalna.wordpress.com/)
Keräilen näitä tänne hiljalleen. Ehdotuksia otetaan vastaan! :)
Tunnisteet:
päivitettävä,
Pietari,
Venäjä,
venäläisyys
Lempirunoilijoita: Kistinä, Kilpi, Leinonen
Tällaisen sain syntymään, kun yhdistelin ja mallailin muutamien lempirunoilijoideni tuotoksia:
Väinö Kirstinä pohtii valtion olemusta:
”eunukin vastakohta on munakas”.
Hän myös tietää, mitä ötökkä sanoo.
Leinosen otsalla perhosen varjo.
Eeva Kilpi on liitetty tähän lajiin: olevaisiin.
Entä minä?
”Mä oon mikä oon:
ötökkä uniikkieunukkipuolueesta
suopursun tuoksu hiuksissa
kuin uhanalainen eläin”
Suurten ihmisten varjossa nuppu.
Väinö Kirstinä pohtii valtion olemusta:
”eunukin vastakohta on munakas”.
Hän myös tietää, mitä ötökkä sanoo.
Leinosen otsalla perhosen varjo.
Eeva Kilpi on liitetty tähän lajiin: olevaisiin.
Entä minä?
”Mä oon mikä oon:
ötökkä uniikkieunukkipuolueesta
suopursun tuoksu hiuksissa
kuin uhanalainen eläin”
Suurten ihmisten varjossa nuppu.
Wednesday, October 7, 2009
Energiansäästöviikko! Nyt!
Päätin tällä viikolla 41 kirjoittaa energiansäästöviikon kunniaksi blogin - yllätys yllätys - energiansäästöstä.
Olen nyt viikon kuluessa taas erityisen tarkkaan miettinyt taloutemme energiankäyttöä. Mahdollisimman niukasti käytämme energiaa muutenkin, mutta aina on joitain asioita, joista voisi vähän vielä pihistää. Meillä on käytössämme ekosähkö sentään.
Yhtenä syntinämme voisi pitää ehkä saunomista. Saunomme silloin tällöin liian kauan kerrallaan ja joskus ehkä hieman turhan useinkin. Saunominen on kuitenkin nautinto ja peseytyminen välttämättömyys, joten tämä meille sallittakoon.
Meillä on tosin hyvin pieni sauna, juuri ja juuri kahden istuttava, jossa on tietenkin hyvin pieni kiuaskin, joka ei paljoa kuluta. Tällä viikolla saunoessa aloitin löylyttelyn jo saunan ollessa kuudessakymmenessä asteessa. Se on ihan sopiva pienessä saunassa.
Sauna myös lämpiää niin nopeasti, että joskus älyämme mennä sinne mittarin ehdittyä jo turhan korkeisiin lämpötiloihin. Sauna olisi järkevää myös sammuttaa jo hyvissä ajoin ennen saunomisen lopettamista. Kyllä siellä lämpöä riittää vielä kauan sammuttamisen jälkeenkin.
Myös laitteiden virrassäästötila kuluttaa sähköä yllättävän paljon, ainakin vanhojen laitteiden. Meillä on ei hurjan vanhoja laitteita ole, mutta telkku on typerä, kun siitä ei saa virtoja kokonaan pois ilman töpselin konttaamista irti seinästä. Olen ajatellut ostaa jatkojohdon, jossa on kytkin, niin loppuu konttaaminen. Ehtisinköhän tällä viikolla vielä markettiin? Sopisi viikon teemaan...
Keittiöstä paloi sattumalta lamppu aamulla. Se oli vielä tavallinen hehkulamppu. Siihen tilalle laitamme nyt energiansäästölampun. Tulee tehtyä ainakin yksi tarkoituksellinen ekoteko energiansäästöviikon nimissä!
Olen nyt viikon kuluessa taas erityisen tarkkaan miettinyt taloutemme energiankäyttöä. Mahdollisimman niukasti käytämme energiaa muutenkin, mutta aina on joitain asioita, joista voisi vähän vielä pihistää. Meillä on käytössämme ekosähkö sentään.
Yhtenä syntinämme voisi pitää ehkä saunomista. Saunomme silloin tällöin liian kauan kerrallaan ja joskus ehkä hieman turhan useinkin. Saunominen on kuitenkin nautinto ja peseytyminen välttämättömyys, joten tämä meille sallittakoon.
Meillä on tosin hyvin pieni sauna, juuri ja juuri kahden istuttava, jossa on tietenkin hyvin pieni kiuaskin, joka ei paljoa kuluta. Tällä viikolla saunoessa aloitin löylyttelyn jo saunan ollessa kuudessakymmenessä asteessa. Se on ihan sopiva pienessä saunassa.
Sauna myös lämpiää niin nopeasti, että joskus älyämme mennä sinne mittarin ehdittyä jo turhan korkeisiin lämpötiloihin. Sauna olisi järkevää myös sammuttaa jo hyvissä ajoin ennen saunomisen lopettamista. Kyllä siellä lämpöä riittää vielä kauan sammuttamisen jälkeenkin.
Myös laitteiden virrassäästötila kuluttaa sähköä yllättävän paljon, ainakin vanhojen laitteiden. Meillä on ei hurjan vanhoja laitteita ole, mutta telkku on typerä, kun siitä ei saa virtoja kokonaan pois ilman töpselin konttaamista irti seinästä. Olen ajatellut ostaa jatkojohdon, jossa on kytkin, niin loppuu konttaaminen. Ehtisinköhän tällä viikolla vielä markettiin? Sopisi viikon teemaan...
Keittiöstä paloi sattumalta lamppu aamulla. Se oli vielä tavallinen hehkulamppu. Siihen tilalle laitamme nyt energiansäästölampun. Tulee tehtyä ainakin yksi tarkoituksellinen ekoteko energiansäästöviikon nimissä!
Friday, September 18, 2009
Huone harmaalla käytävällä
Harmaalla käytävällä erottuu riemunkirjava täplä. Se on humanistin huone. Tämän totesi ääneen ensimmäisen kerran eräs venäläinen professori. Lasiseinä on vuorattu julistein. On punaista studia generalia -julistetta ja Hovin Henkeä puhkuu vihreä suuri plakaatti. Ovi löytyy kaiken takaa.
Huoneessa on räväkät punaiset verhot, myös vierastuoli on punainen. Se on kuitenkin kova, se sanoo tietäväisenä: ”Vieras, älä istu siinä liian kauaa, suunnittelija on kiireinen.” Suunnittelijan tuoli taas on mukava ja pehmeä. Se uhkuu keskittymistä ja rauhaa, vaikka työ on usein kiireistä. Suunnittelijan tuoli on harmaa, kuten voi olla suunnittelijakin.
Hyllyt ovat pullollaan muhkeita mappeja. Mappeja pursuu myös kaapeista. Kirjahyllyssä monen muun opuksen tavoin lepäävät venäjän sanakirjat. Ne ovat punaiset ja paksut, kuten ovat huoneen verhotkin – se tosin on sattumaa. Siis ei toki verhojen väri, vaan sanakirjojen.
Lattialla on hallittu kaaos. Vaihtokengät ovat yllättäviä virallisia tilanteita varten, joihin ei villasukissa tahi lenkkareissa oikein voi hipsiä. Ja ne paperipinot! Niitä on lattian lisäksi pöydillä ja ikkunalaudalla. Nekin ovat järjestyksessä, uskokaa tai älkää. Suunnittelija tietää, missä pinossa odottavat vuoroaan paperit, jotka kuuluvat kategoriaan ”Tee näille jotain, yritä edes”. Tärkeät paperit taas ovat keskellä lattiaa, juuri sillä lähtevällä paikalla.

Huone ei ole suuri, se on itse asiassa niin pieni, että hellästi sitä kopiksi kutsutaan. Huoneeseen paistaa aurinko, mikä tekee huoneesta kirkkaan ja nauravan. Metsä avautuu ikkunan takana ja suunnittelija katselee mietteissään oksilla hyppiviä oravia.

Huoneessa kuuluu myös sade, sillä vesi virtaa iloisesti ylimmän kerroksen putkissa kuin uhitellen, että vielä joku päivä tulen katosta läpi. Lupauksia tästä on jo katon rajassa, siellä materiaali hilseilee ja putoaa lattialle harmaina kekoina. Siivooja hoitaa läjät pois, ongelman voi taas unohtaa, kunnes seuraava sade yllättää.
Kiroileva siili katselee pöydältä suunnittelijan työskentelyä. Tässä kuussa siilillä on paljon värikkäitä lehtiä ympärillään. Ja se sentään on oikeassa kuussa tällä kertaa. Siilin otsaan on liimattu post it -lappu, jossa lukee ”Et ollunna paikalla…”; käy tässä kopissa välillä ystäviäkin.
Radio vaikenee, puhelin ei. Tietokoneen tuuletin suorastaan huutaa armoa. Suunnittelijan mielestä kopissa on viihtyisää. Hän istuu tuoliinsa ja hymyilee omassa valtakunnassaan, harmaan käytävän varrella.
*Teksti syntyi kauniina syyskuisena päivänä kirjoittajakurssin lämmittelytehtävänä.
Huoneessa on räväkät punaiset verhot, myös vierastuoli on punainen. Se on kuitenkin kova, se sanoo tietäväisenä: ”Vieras, älä istu siinä liian kauaa, suunnittelija on kiireinen.” Suunnittelijan tuoli taas on mukava ja pehmeä. Se uhkuu keskittymistä ja rauhaa, vaikka työ on usein kiireistä. Suunnittelijan tuoli on harmaa, kuten voi olla suunnittelijakin.
Hyllyt ovat pullollaan muhkeita mappeja. Mappeja pursuu myös kaapeista. Kirjahyllyssä monen muun opuksen tavoin lepäävät venäjän sanakirjat. Ne ovat punaiset ja paksut, kuten ovat huoneen verhotkin – se tosin on sattumaa. Siis ei toki verhojen väri, vaan sanakirjojen.
Lattialla on hallittu kaaos. Vaihtokengät ovat yllättäviä virallisia tilanteita varten, joihin ei villasukissa tahi lenkkareissa oikein voi hipsiä. Ja ne paperipinot! Niitä on lattian lisäksi pöydillä ja ikkunalaudalla. Nekin ovat järjestyksessä, uskokaa tai älkää. Suunnittelija tietää, missä pinossa odottavat vuoroaan paperit, jotka kuuluvat kategoriaan ”Tee näille jotain, yritä edes”. Tärkeät paperit taas ovat keskellä lattiaa, juuri sillä lähtevällä paikalla.

Huone ei ole suuri, se on itse asiassa niin pieni, että hellästi sitä kopiksi kutsutaan. Huoneeseen paistaa aurinko, mikä tekee huoneesta kirkkaan ja nauravan. Metsä avautuu ikkunan takana ja suunnittelija katselee mietteissään oksilla hyppiviä oravia.

Huoneessa kuuluu myös sade, sillä vesi virtaa iloisesti ylimmän kerroksen putkissa kuin uhitellen, että vielä joku päivä tulen katosta läpi. Lupauksia tästä on jo katon rajassa, siellä materiaali hilseilee ja putoaa lattialle harmaina kekoina. Siivooja hoitaa läjät pois, ongelman voi taas unohtaa, kunnes seuraava sade yllättää.
Kiroileva siili katselee pöydältä suunnittelijan työskentelyä. Tässä kuussa siilillä on paljon värikkäitä lehtiä ympärillään. Ja se sentään on oikeassa kuussa tällä kertaa. Siilin otsaan on liimattu post it -lappu, jossa lukee ”Et ollunna paikalla…”; käy tässä kopissa välillä ystäviäkin.
Radio vaikenee, puhelin ei. Tietokoneen tuuletin suorastaan huutaa armoa. Suunnittelijan mielestä kopissa on viihtyisää. Hän istuu tuoliinsa ja hymyilee omassa valtakunnassaan, harmaan käytävän varrella.
*Teksti syntyi kauniina syyskuisena päivänä kirjoittajakurssin lämmittelytehtävänä.
Thursday, September 17, 2009
Porkkanamafia vihdoin myös Lappeenrannassa- osallistu ensimmäiseen tempaukseen 19.9.2009
Maailmassa on monia tapoja auttaa ympäristöä. Pienillä teoilla on lopulta suuria vaikutuksia. Porkkanamafia on yksi tapa auttaa. Perustimme tänä kesänä Porkkanamafian myös Lappeenrantaan. Toimintamme käynnistyy ensimmäisen tempauksen merkeissä tänä lauantaina 19.9. kahvila-konditoria Aleksandrassa.Porkkanamafiassa toimiminen on mukavaa yhdessä oloa. Porkkanamafian tapahtumiin osallistuminen voi olla vaikkapa kakkukahvit oikeana päivänä oikeassa paikassa.
Ehdotankin nyt ympäristötekoa juuri kakkukahvien merkeissä:
Lappeenrannassa tapahtuu ympäristön hyväksi! Vietä ystäviesi kanssa mukava yhteinen hetki ja tee samalla ympäristöteko - tule nauttimaan kahvia ja kakkua viihtyisään kahvila Aleksandraan 19.9.2009 klo 9-15.
Lappeenrannan Porkkanamafia on sopinut kahvila Aleksandran kanssa ostotempauksesta, jonka lisämyynnistä menee 100 % kahvilan energiatehokkuuden parantamiseen. Toisin sanoen: Aleksandra laittaa jokaisen tempauksemme tuoman lisäeuron energiankulutuksen vähentämiseen. Lisämyyntiin lasketaan tempauspäivänä kaikki kassaan kertyneet eurot - myös myöhemmin haettavien tilausten osalta.
Nyt on vain sinusta kiinni, kuinka paljon saamme lisämyyntiä. Tule siis ja tuo kaverisikin nauttimaan herkullisista leivonnaisista ja kahvista. Voit myös tehdä ja maksaa päivän aikana tilauksia, jotka noudat myöhemmin; nekin kerryttävät ympäristöystävällistä kassaa.
Tule mukaan ja haasta mahdollisimman moni muukin tempaukseen!
Ohjelman antia lauantaina 19.9.
- Anna tekee upeita kasvomaalauksia
- Jean-Paul soittaa kitaraa ja laulaa klo 13-15
- Liity Ilmastomaajoukkueeseen näppärästi
- Porkkanakakkureseptejä jaossa torilla :)
Tunnisteet:
ajatuksissa vihreää,
auttaminen,
porkkanamafia
Subscribe to:
Posts (Atom)