Eilisessä Etelä-Saimaassa oli juttu WWF:n uudesta opaskirjasesta, joka auttaa valitsemaan ympäristöystävällisen kalatuotteen.
Surukseni huomasin omien herkkukalojeni löytyvän enimmäkseen "mieti"-listalta, joka on siis liikennevalomittarilla keltainen (= kalakannat saattavat olla heikkoja ja paikoin ylikalastettuja tai kalastusmenetelmät saattavat olla ympäristölle haitallisia). Kaksi muuta vaihtoehtoa tässä luokittelussa ovat "suosi" (vihreä = paras valinta, kalakannat ovat elinvoimaisia ja pyynti ei auheuta merkittäviä ympäristöhaittoja) ja "vältä" (punainen = laji on uhanalainen tai voimakkaasti ylikalastettu tai pyyntiin käytetään tuhoisia kalastusmenetelmiä).
Jatkossa suositeltavan tuotteen voi tunnistaa MSC-merkistä. Mutta noin lyhykäisyydessään ohjeet kuuluivat seuraavasti: Suosi suomalaista kalaa, ja mieluummin pikkukalaa kuin suuria petokaloja. Vihreällä listalla olivat MSC-merkityt kalatuotteet, ahven, hauki, kampela, katkarapu (Pohjanmeri), kilohaili, kuha, lahna, made, makrilli, muikku, jokirapu ja täplärapu, seiti, silakka ja silli, sinisimpukka (kasvatettu), särki ja Barentsinmeren turska.
No, aivan uutta tietoahan tämä ei toki ole, ja on jo maalaisjärjellä pääteltävissä, että itse omasta Saimaasta ongella nostettu kala on ekologisempi vaihtoehto kuin trooppinen ja eksoottinen syvänmeren kala, joka on lentänyt lautaselle matkojen takaa.
Tuore tonnikala on aivan odotetusti enimmäkseen päätynyt "vältä"-listalle. Onneksi osa tonnikalalajeista on kuitenkin yhä "mieti"-listalla. Mutta täysin puhtaalla omallatunnolla sitäkään ei voi syödä. Vaan mitäpä tässä maailmassa voisi...
Tieto lisää silti tuskaa. On yhä vaikeampi valita ekologista ja eettistä ruokaa. Välillä on pakko kävellä päin punaista, mutta kun joku kala sitten lopulta on syöty sukupuuttoon, voi vaan katsoa peiliin. Tonnikalan on sanottu tätä vauhtia loppuvan 2012.
Kalaopas löytyy täältä: http://wwf.fi/kalaopas/
Linkki lisätty 5.10.2012, kuten loppuhuomautus:
Ja huomatkaa, tonnikala ei ole vielä loppunut, mutta onhan tässä vuotta 2012 vielä pari kuukautta jäljellä... Auts, kuulostaapa pahalta.
Surukseni huomasin omien herkkukalojeni löytyvän enimmäkseen "mieti"-listalta, joka on siis liikennevalomittarilla keltainen (= kalakannat saattavat olla heikkoja ja paikoin ylikalastettuja tai kalastusmenetelmät saattavat olla ympäristölle haitallisia). Kaksi muuta vaihtoehtoa tässä luokittelussa ovat "suosi" (vihreä = paras valinta, kalakannat ovat elinvoimaisia ja pyynti ei auheuta merkittäviä ympäristöhaittoja) ja "vältä" (punainen = laji on uhanalainen tai voimakkaasti ylikalastettu tai pyyntiin käytetään tuhoisia kalastusmenetelmiä).
Jatkossa suositeltavan tuotteen voi tunnistaa MSC-merkistä. Mutta noin lyhykäisyydessään ohjeet kuuluivat seuraavasti: Suosi suomalaista kalaa, ja mieluummin pikkukalaa kuin suuria petokaloja. Vihreällä listalla olivat MSC-merkityt kalatuotteet, ahven, hauki, kampela, katkarapu (Pohjanmeri), kilohaili, kuha, lahna, made, makrilli, muikku, jokirapu ja täplärapu, seiti, silakka ja silli, sinisimpukka (kasvatettu), särki ja Barentsinmeren turska.
No, aivan uutta tietoahan tämä ei toki ole, ja on jo maalaisjärjellä pääteltävissä, että itse omasta Saimaasta ongella nostettu kala on ekologisempi vaihtoehto kuin trooppinen ja eksoottinen syvänmeren kala, joka on lentänyt lautaselle matkojen takaa.
Tuore tonnikala on aivan odotetusti enimmäkseen päätynyt "vältä"-listalle. Onneksi osa tonnikalalajeista on kuitenkin yhä "mieti"-listalla. Mutta täysin puhtaalla omallatunnolla sitäkään ei voi syödä. Vaan mitäpä tässä maailmassa voisi...
Tieto lisää silti tuskaa. On yhä vaikeampi valita ekologista ja eettistä ruokaa. Välillä on pakko kävellä päin punaista, mutta kun joku kala sitten lopulta on syöty sukupuuttoon, voi vaan katsoa peiliin. Tonnikalan on sanottu tätä vauhtia loppuvan 2012.
Kalaopas löytyy täältä: http://wwf.fi/kalaopas/
Linkki lisätty 5.10.2012, kuten loppuhuomautus:
Ja huomatkaa, tonnikala ei ole vielä loppunut, mutta onhan tässä vuotta 2012 vielä pari kuukautta jäljellä... Auts, kuulostaapa pahalta.
