Wednesday, October 7, 2009

Energiansäästöviikko! Nyt!

Päätin tällä viikolla 41 kirjoittaa energiansäästöviikon kunniaksi blogin - yllätys yllätys - energiansäästöstä.

Olen nyt viikon kuluessa taas erityisen tarkkaan miettinyt taloutemme energiankäyttöä. Mahdollisimman niukasti käytämme energiaa muutenkin, mutta aina on joitain asioita, joista voisi vähän vielä pihistää. Meillä on käytössämme ekosähkö sentään.

Yhtenä syntinämme voisi pitää ehkä saunomista. Saunomme silloin tällöin liian kauan kerrallaan ja joskus ehkä hieman turhan useinkin. Saunominen on kuitenkin nautinto ja peseytyminen välttämättömyys, joten tämä meille sallittakoon.

Meillä on tosin hyvin pieni sauna, juuri ja juuri kahden istuttava, jossa on tietenkin hyvin pieni kiuaskin, joka ei paljoa kuluta. Tällä viikolla saunoessa aloitin löylyttelyn jo saunan ollessa kuudessakymmenessä asteessa. Se on ihan sopiva pienessä saunassa.

Sauna myös lämpiää niin nopeasti, että joskus älyämme mennä sinne mittarin ehdittyä jo turhan korkeisiin lämpötiloihin. Sauna olisi järkevää myös sammuttaa jo hyvissä ajoin ennen saunomisen lopettamista. Kyllä siellä lämpöä riittää vielä kauan sammuttamisen jälkeenkin.

Myös laitteiden virrassäästötila kuluttaa sähköä yllättävän paljon, ainakin vanhojen laitteiden. Meillä on ei hurjan vanhoja laitteita ole, mutta telkku on typerä, kun siitä ei saa virtoja kokonaan pois ilman töpselin konttaamista irti seinästä. Olen ajatellut ostaa jatkojohdon, jossa on kytkin, niin loppuu konttaaminen. Ehtisinköhän tällä viikolla vielä markettiin? Sopisi viikon teemaan...

Keittiöstä paloi sattumalta lamppu aamulla. Se oli vielä tavallinen hehkulamppu. Siihen tilalle laitamme nyt energiansäästölampun. Tulee tehtyä ainakin yksi tarkoituksellinen ekoteko energiansäästöviikon nimissä!

Friday, September 18, 2009

Huone harmaalla käytävällä

Harmaalla käytävällä erottuu riemunkirjava täplä. Se on humanistin huone. Tämän totesi ääneen ensimmäisen kerran eräs venäläinen professori. Lasiseinä on vuorattu julistein. On punaista studia generalia -julistetta ja Hovin Henkeä puhkuu vihreä suuri plakaatti. Ovi löytyy kaiken takaa.

Huoneessa on räväkät punaiset verhot, myös vierastuoli on punainen. Se on kuitenkin kova, se sanoo tietäväisenä: ”Vieras, älä istu siinä liian kauaa, suunnittelija on kiireinen.” Suunnittelijan tuoli taas on mukava ja pehmeä. Se uhkuu keskittymistä ja rauhaa, vaikka työ on usein kiireistä. Suunnittelijan tuoli on harmaa, kuten voi olla suunnittelijakin.

Hyllyt ovat pullollaan muhkeita mappeja. Mappeja pursuu myös kaapeista. Kirjahyllyssä monen muun opuksen tavoin lepäävät venäjän sanakirjat. Ne ovat punaiset ja paksut, kuten ovat huoneen verhotkin – se tosin on sattumaa. Siis ei toki verhojen väri, vaan sanakirjojen.

Lattialla on hallittu kaaos. Vaihtokengät ovat yllättäviä virallisia tilanteita varten, joihin ei villasukissa tahi lenkkareissa oikein voi hipsiä. Ja ne paperipinot! Niitä on lattian lisäksi pöydillä ja ikkunalaudalla. Nekin ovat järjestyksessä, uskokaa tai älkää. Suunnittelija tietää, missä pinossa odottavat vuoroaan paperit, jotka kuuluvat kategoriaan ”Tee näille jotain, yritä edes”. Tärkeät paperit taas ovat keskellä lattiaa, juuri sillä lähtevällä paikalla.


Huone ei ole suuri, se on itse asiassa niin pieni, että hellästi sitä kopiksi kutsutaan. Huoneeseen paistaa aurinko, mikä tekee huoneesta kirkkaan ja nauravan. Metsä avautuu ikkunan takana ja suunnittelija katselee mietteissään oksilla hyppiviä oravia.


Huoneessa kuuluu myös sade, sillä vesi virtaa iloisesti ylimmän kerroksen putkissa kuin uhitellen, että vielä joku päivä tulen katosta läpi. Lupauksia tästä on jo katon rajassa, siellä materiaali hilseilee ja putoaa lattialle harmaina kekoina. Siivooja hoitaa läjät pois, ongelman voi taas unohtaa, kunnes seuraava sade yllättää.

Kiroileva siili katselee pöydältä suunnittelijan työskentelyä. Tässä kuussa siilillä on paljon värikkäitä lehtiä ympärillään. Ja se sentään on oikeassa kuussa tällä kertaa. Siilin otsaan on liimattu post it -lappu, jossa lukee ”Et ollunna paikalla…”; käy tässä kopissa välillä ystäviäkin.

Radio vaikenee, puhelin ei. Tietokoneen tuuletin suorastaan huutaa armoa. Suunnittelijan mielestä kopissa on viihtyisää. Hän istuu tuoliinsa ja hymyilee omassa valtakunnassaan, harmaan käytävän varrella.

*Teksti syntyi kauniina syyskuisena päivänä kirjoittajakurssin lämmittelytehtävänä.

Thursday, September 17, 2009

Porkkanamafia vihdoin myös Lappeenrannassa- osallistu ensimmäiseen tempaukseen 19.9.2009

Maailmassa on monia tapoja auttaa ympäristöä. Pienillä teoilla on lopulta suuria vaikutuksia. Porkkanamafia on yksi tapa auttaa. Perustimme tänä kesänä Porkkanamafian myös Lappeenrantaan. Toimintamme käynnistyy ensimmäisen tempauksen merkeissä tänä lauantaina 19.9. kahvila-konditoria Aleksandrassa.

Porkkanamafiassa toimiminen on mukavaa yhdessä oloa. Porkkanamafian tapahtumiin osallistuminen voi olla vaikkapa kakkukahvit oikeana päivänä oikeassa paikassa.

Ehdotankin nyt ympäristötekoa juuri kakkukahvien merkeissä:

Lappeenrannassa tapahtuu ympäristön hyväksi! Vietä ystäviesi kanssa mukava yhteinen hetki ja tee samalla ympäristöteko - tule nauttimaan kahvia ja kakkua viihtyisään kahvila Aleksandraan 19.9.2009 klo 9-15.

Lappeenrannan Porkkanamafia on sopinut kahvila Aleksandran kanssa ostotempauksesta, jonka lisämyynnistä menee 100 % kahvilan energiatehokkuuden parantamiseen. Toisin sanoen: Aleksandra laittaa jokaisen tempauksemme tuoman lisäeuron energiankulutuksen vähentämiseen. Lisämyyntiin lasketaan tempauspäivänä kaikki kassaan kertyneet eurot - myös myöhemmin haettavien tilausten osalta.

Nyt on vain sinusta kiinni, kuinka paljon saamme lisämyyntiä. Tule siis ja tuo kaverisikin nauttimaan herkullisista leivonnaisista ja kahvista. Voit myös tehdä ja maksaa päivän aikana tilauksia, jotka noudat myöhemmin; nekin kerryttävät ympäristöystävällistä kassaa.

Tule mukaan ja haasta mahdollisimman moni muukin tempaukseen!

Ohjelman antia lauantaina 19.9.
- Anna tekee upeita kasvomaalauksia
- Jean-Paul soittaa kitaraa ja laulaa klo 13-15
- Liity Ilmastomaajoukkueeseen näppärästi
- Porkkanakakkureseptejä jaossa torilla :)

Wednesday, June 17, 2009

Pirun portti!

Voe voe voe! Juuri kun eilen ehdin sihteerillemme kehua, että portti-etäyhteys toimii huomattavasti vpn-yhteyttä paremmin, olen tänään heti ongelmissa kahden eri sovelluksen kanssa tuon portin kautta etänä. Nettisivuille ei saa lisättyä liitetiedostoa ja lomajaksoja ei pääse hyväksymään ESS:iin. Voe voe voe! Onneksi sentään muutama ohjelma toimii portin kautta, jopa sutjakammin ja paremmin kuin entisen vpn:n. Mutta mikään ei ole täydellistä, ainakaan näissä verkkoasioissa.

Helppariin se on marssittava kone kainalossa kuulemma, eivät etänä pysty ratkaisemaan ongelmaa.

Sunday, June 7, 2009

Koski jylisee Daruden tahdissa - not!


Lähdettiin eilen Imatralle katsomaan koskinäytöstä, kun päivän Etelä-Saimaa lupaili, että koski jylisee Daruden tahtiin. Koski jylisi ja hienosti, mutta Darudesta ei tietoakaan; ihan se sama Sibelius siellä soi kuin aina ennenkin. Pettymysten pettymys! No ok, hieno se koski on Sibeliuksenkin tahtiin, mutta niiiiiin nähty. Olisi ollut melkoinen kokemus saada Darude! Joko Etelä-Saimaa erehtyi tai sitten koskinäytöksen dj.

Aiheesta lisää: http://www.esaimaa.fi/Kulttuuri---Kulttuuriuutiset/2009/05/30/Imatrankoski+jylisee+Daruden+tahdissa/200917159757/7

Saturday, May 16, 2009

Voi silakka sentään, olet päässyt vihreälle listalle!

Eilisessä Etelä-Saimaassa oli juttu WWF:n uudesta opaskirjasesta, joka auttaa valitsemaan ympäristöystävällisen kalatuotteen.

Surukseni huomasin omien herkkukalojeni löytyvän enimmäkseen "mieti"-listalta, joka on siis liikennevalomittarilla keltainen (= kalakannat saattavat olla heikkoja ja paikoin ylikalastettuja tai kalastusmenetelmät saattavat olla ympäristölle haitallisia). Kaksi muuta vaihtoehtoa tässä luokittelussa ovat "suosi" (vihreä = paras valinta, kalakannat ovat elinvoimaisia ja pyynti ei auheuta merkittäviä ympäristöhaittoja) ja "vältä" (punainen = laji on uhanalainen tai voimakkaasti ylikalastettu tai pyyntiin käytetään tuhoisia kalastusmenetelmiä).

Jatkossa suositeltavan tuotteen voi tunnistaa MSC-merkistä. Mutta noin lyhykäisyydessään ohjeet kuuluivat seuraavasti: Suosi suomalaista kalaa, ja mieluummin pikkukalaa kuin suuria petokaloja. Vihreällä listalla olivat MSC-merkityt kalatuotteet, ahven, hauki, kampela, katkarapu (Pohjanmeri), kilohaili, kuha, lahna, made, makrilli, muikku, jokirapu ja täplärapu, seiti, silakka ja silli, sinisimpukka (kasvatettu), särki ja Barentsinmeren turska.

No, aivan uutta tietoahan tämä ei toki ole, ja on jo maalaisjärjellä pääteltävissä, että itse omasta Saimaasta ongella nostettu kala on ekologisempi vaihtoehto kuin trooppinen ja eksoottinen syvänmeren kala, joka on lentänyt lautaselle matkojen takaa.

Tuore tonnikala on aivan odotetusti enimmäkseen päätynyt "vältä"-listalle. Onneksi osa tonnikalalajeista on kuitenkin yhä "mieti"-listalla. Mutta täysin puhtaalla omallatunnolla sitäkään ei voi syödä. Vaan mitäpä tässä maailmassa voisi...

Tieto lisää silti tuskaa. On yhä vaikeampi valita ekologista ja eettistä ruokaa. Välillä on pakko kävellä päin punaista, mutta kun joku kala sitten lopulta on syöty sukupuuttoon, voi vaan katsoa peiliin. Tonnikalan on sanottu tätä vauhtia loppuvan 2012.

Kalaopas löytyy täältä: http://wwf.fi/kalaopas/
Linkki lisätty 5.10.2012, kuten loppuhuomautus:

Ja huomatkaa, tonnikala ei ole vielä loppunut, mutta onhan tässä vuotta 2012 vielä pari kuukautta jäljellä... Auts, kuulostaapa pahalta.

Saturday, March 14, 2009

Katsastus - ja vähän porua VR:stäkin

Luin juuri Etelä-Saimaan. Sisäsivuilla Katsastajat toivottavat autoilijat tervetulleiksi. Juu, 70 euron hintaan. Aivan uskomatonta, että Joensuussa sama palvelu voidaan tarjota 19 eurolla. Ja tämä hinta sisältää jo kaikki mittaukset sun muut, kaiken. Kuka katsastaa autonsa Lappeenrannassa?

OK, kuka ajaisi Joensuuhun pelkän katsastuksen takia, mutta meilläpä sinne on menoa usein muutenkin. Tosin maaliskuussa kuljettaisiin ilman muuta aina junalla, jos ei katsastus sattuisi näihin aikoihin. Hyvänä puolena autolla menossa on se, että pääsee käymään Onkamossa mökillä. Kun juna ei vaivaudu enää siihen pysähtymään :(

Thursday, February 12, 2009

Tarrat ompuissa

Miksi ihmeessä omppuihin pitää pistää ne tarrat niin vahvalla liimalla, että omena on syömäkelvoton niistä kohdin, missä tarra on ollut? Edes pesu ei auta, omena on ärsyttävän tahmea tarrojen kohdalta.